Miksi suomalaiset teollisuusyritykset arvioivat ERP-strategiaansa uudelleen?

Suomalaiset teollisuusyritykset kohtaavat uusia kustannuksiin, osaamiseen ja toimitusketjuihin liittyviä haasteita. Lue, miten ERP-modernisointi voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

ERP-järjestelmä, joka on palvellut suomalaista teollisuusyritystä luotettavasti viimeiset 15 vuotta, saattaa edelleen hoitaa keskeiset liiketoimintatapahtumat ongelmitta. Vaikeampi kysymys on, pystyykö sama järjestelmäympäristö tukemaan yrityksen seuraavaa yritysostoa, uudenlaista tuotantomallia tai operatiivisen tiedon kasvavia käyttötarpeita.

Monille teollisuusyrityksille kysymys on muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi, kun nykyisten SAP-järjestelmien ylläpidon määräajat lähestyvät. Samalla johto joutuu punnitsemaan modernisoinnin kustannuksia ja tuttujen järjestelmien korvaamiseen liittyviä riskejä. Nyt tehtävät ERP-päätökset vaikuttavat siihen, miten valmistajat ohjaavat tuotantoaan, koordinoivat kansainvälisiä toimintojaan ja ottavat käyttöön uusia teknologioita seuraavan vuosikymmenen aikana. Oikean suunnan valinta edellyttää sekä nykyisen järjestelmäympäristön että tulevien liiketoimintatarpeiden ymmärtämistä.

Lyhyesti: Suomalaiset teollisuusyritykset arvioivat ERP-strategioitaan uudelleen vähentääkseen vanhojen järjestelmien kustannuksia ja monimutkaisuutta, parantaakseen tuotantotoimintojen koordinointia ja valmistautuakseen tuleviin teknologiavaatimuksiin. SAP-asiakkaille tämä tarkoittaa pilvipohjaisen ERP:n käyttöönottovaihtoehtojen arviointia, sopivan siirtymätavan valintaa sekä prosessien yhdenmukaistamiseen, tiedon laatuun ja integraatioihin liittyvien tarpeiden selvittämistä ennen toteutusta.

Teollisuuden uudistuminen alkaa ERP-strategiasta

Suomen valmistava teollisuus toimii vahvasti kansainvälisillä markkinoilla. Kone- ja metalliteollisuuden, sähkölaitevalmistuksen, kemianteollisuuden sekä metsäteollisuuden yritykset kilpailevat markkinoilla, joilla kustannukset, toimitusvarmuus ja tuotteiden laatu vaikuttavat asiakkaiden ostopäätöksiin. Tuotantoverkostot ulottuvat usein Suomen rajojen ulkopuolelle, jolloin kotimaiset tehtaat, ulkomaiset toimittajat, alihankkijat ja kansainväliset asiakkaat ovat riippuvaisia toisistaan.

Suomen teollisuuden rakenne asettaa myös erilaisia vaatimuksia ERP-järjestelmille. Kemian- ja metsäteollisuuden valmistajat voivat tarvita eränhallintaa, materiaalien jäljitettävyyttä ja prosessinohjausta. Koneenrakennusyrityksissä puolestaan korostuvat monimutkaisen kokoonpanotuotannon suunnittelu, suunnittelujärjestelmien integraatiot ja projektikohtainen valmistus. Tilastokeskuksen mukaan kemianteollisuuden tuotteiden osuus Suomen teollisuuden myydyn tuotannon 91,7 miljardin euron kokonaisarvosta oli vuonna 2025 noin 18,2 miljardia euroa.

Yrityksiin kohdistuu useita paineita, joilla on suoria vaikutuksia niiden toiminnanohjausjärjestelmiin.

Kansainvälinen kilpailu ja kysynnän muutokset. Teollisuusyritysten on mukautettava tuotantosuunnitelmiaan, hankintapäätöksiään ja kapasiteetin kohdentamista tilauskannan muuttuessa. Vientivetoisessa teollisuudessa tulevien tilausten epävarmuus vaikeuttaa tuotantokapasiteettia, varastoon sidottuja resursseja ja investointeja koskevia päätöksiä.

Toimitusketjujen epävarmuus. Toimittajien toiminnassa esiintyvät häiriöt, pitkittyneet toimitusajat ja kuljetuskapasiteetin muutokset vaikeuttavat materiaalitarpeiden suunnittelua. Suomalaiset kone- ja laitevalmistajat voivat hankkia komponentteja kansainvälisiltä toimittajilta ja palvella samanaikaisesti asiakkaita useilla markkinoilla. Yhden kriittisen komponentin viivästyminen voi vaikuttaa tuotantoaikatauluihin ja sopimusten mukaisiin toimitusvelvoitteisiin.

Energia- ja vastuullisuusvaatimukset. Energiaintensiivisten yritysten on ymmärrettävä, miten energiankulutus ja materiaalivalinnat vaikuttavat tuotantokustannuksiin ja ympäristösuorituskykyyn. Kemian-, metalli- ja metsäteollisuudessa energiankulutustietoja voidaan joutua tarkastelemaan yhdessä tuotantomäärien, laitteiden käyttöasteen ja materiaalivirtojen kanssa. Sovellettavat kestävyysraportointivaatimukset ja asiakkaiden tietopyynnöt lisäävät tiedonhallinnan tarpeita.

Työvoiman saatavuuden haasteet. Teknologiateollisuus ry:n joulukuussa 2025 julkaiseman kyselyn mukaan ala tarvitsee seuraavan vuosikymmenen aikana noin 140 000 uutta osaajaa. Valmistavassa teollisuudessa tämä korostaa osaamisen säilyttämisen ja työn tuottavuuden merkitystä ERP-modernisoinnin suunnittelussa.

Kasvavat odotukset tekoälylle. Valmistajat tutkivat mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä suunnittelun, ennustamisen, laadun analysoinnin ja hallinnollisten tehtävien automatisoinnin tukena. Haasteena on tunnistaa sovellukset, jotka tuottavat käytännön hyötyä yrityksen omassa tuotantoympäristössä.

Näiden paineiden hallinta edellyttää suomalaisilta teollisuusyrityksiltä harkittuja päätöksiä niiden toimintaa tukevista järjestelmistä. ERP-strategian lähtökohtana tulisi olla liiketoiminnan edellyttämät valmiudet: miten yritys suunnittelee tuotantoaan, koordinoi toimittajiaan, hallitsee kustannuksia ja reagoi kysynnän muutoksiin.

Miten vanhat ERP-järjestelmät hidastavat teollisuusyritysten kasvua?

Monissa suomalaisissa teollisuusyrityksissä käytetään vakiintuneita ERP-ympäristöjä, joita on laajennettu vuosien varrella toiminnan muuttuessa. Osa yrityksistä käyttää SAP ERP Central Component -järjestelmää (SAP ECC), kun taas toisilla on käytössään SAP-järjestelmien, erikoistuneiden tuotantosovellusten ja paikallisesti kehitettyjen ratkaisujen yhdistelmiä.

Tällaiset ympäristöt voivat edelleen tukea liiketoiminnan kannalta kriittisiä prosesseja tehokkaasti. Ongelmia syntyy, kun nykyisten ratkaisujen ylläpitokustannukset kasvavat tai järjestelmäarkkitehtuuri ei enää pysty vastaamaan uusiin vaatimuksiin ilman huomattavia lisätoimenpiteitä.

Räätälöintien ylläpito käy kalliiksi

Valmistavan teollisuuden yrityksillä on usein perusteltuja syitä ERP-järjestelmän räätälöintiin. Teknologisesti vaativia laitteita valmistava yritys saattaa tarvita erityisiä konfiguraatioita, projektikohtaista tuotannonohjausta, laadunvalvontaa tai asiakaskohtaisia prosesseja.

Ajan myötä räätälöityä koodia voi kuitenkin kertyä myös sellaisten prosessien ympärille, jotka nykyisin voitaisiin toteuttaa järjestelmän vakiotoiminnoilla. Dokumentaatio saattaa olla puutteellista, eikä alkuperäisiä kehittäjiä välttämättä enää ole käytettävissä. Liiketoiminnan näkökulmasta yksinkertaiselta vaikuttava muutos voi tämän vuoksi edellyttää laajaa analysointia, regressiotestausta ja useiden järjestelmien välistä koordinointia. Organisaation resursseja kuluu nykyisen toiminnan ylläpitämiseen, jolloin kehitystyöhön jää vähemmän aikaa ja rahaa.

Hajanaiset prosessit hidastavat operatiivista päätöksentekoa

Tarkastellaan suomalaista teollisuuskonsernia, jolla on tuotantolaitoksia useissa maissa. Jokaisessa tehtaassa saatetaan käyttää erilaisia suunnittelukäytäntöjä, materiaalitunnisteita ja kustannuslaskennan rakenteita, jotka ovat peräisin aiemmista järjestelmäkäyttöönotoista tai yritysostoista.

Johdon voi olla vaikea vertailla varastotilanteita, laskea katteita yhdenmukaisesti tai arvioida, voidaanko tuotantokapasiteettia siirtää laitosten välillä. Myös hankintatiimit voivat menettää mahdollisuuksia ostojen keskittämiseen, jos samaa materiaalia vastaavat nimikkeet on luokiteltu eri tavoin.

Epäyhtenäisyydellä on liiketoiminnallisia seurauksia. Yhdessä toimipisteessä voi olla ylimääräisiä varastoeriä, kun taas toisessa kärsitään materiaalipulasta. Talousraportointi saattaa vaatia ylimääräistä täsmäytystyötä ennen kuin johto pystyy arvioimaan konsernin kokonaissuorituskykyä.

Ongelmat korostuvat organisaation kasvaessa. Uuden tehtaan ostaminen tai uuden tuotantolaitoksen perustaminen voi lisätä raportoinnin ja integraatioiden monimutkaisuutta, ellei taustalla olevia tietorakenteita yhdenmukaisteta.

Vanhat ERP-järjestelmät nostavat uusien hankkeiden kustannuksia

Tietojen kerääminen useista vanhoista järjestelmistä voi vaatia laajaa tietojen kartoitusta, vastaavuuksien määrittelyä ja täsmäytystä etenkin silloin, kun eri tehtaissa käytetään erilaisia tuoteluokituksia, tapahtumarakenteita tai raportointikäytäntöjä.

Esimerkiksi kysynnän ennustamishankkeessa voidaan joutua tekemään huomattavasti töitä historiallisten myynti-, varasto- ja tuotantotietojen valmistelussa ennen kuin analyytikot saavat käyttöönsä luotettavan pohjan ennusteille. Myös vaatimustenmukaisuuteen liittyvät muutokset aiheuttavat lisätyötä, jos ne on toteutettava erikseen useissa räätälöidyissä ympäristöissä.

SAP ERP 6.0 -järjestelmää käyttävissä yrityksissä ylläpidon aikataulu riippuu käytössä olevasta enhancement package -versiosta (EHP). SAP:n ylläpito-ohjeiden mukaan EHP0–EHP5-versioiden perusylläpito päättyi 31.12.2025. EHP6–EHP8-versioiden perusylläpito jatkuu 31.12.2027 asti ja valinnainen laajennettu ylläpito on saatavilla 31.12.2030 saakka. Aiemmat enhancement package -versiot ovat jo siirtyneet asiakaskohtaiseen ylläpitoon.

SAP tarjoaa myös SAP ERP, private edition, transition option -vaihtoehdon ehdot täyttäville asiakkaille, jotka tarvitsevat lisäaikaa vuoden 2030 jälkeen. Alun perin vuosille 2031–2033 tarjottu ratkaisu voi nykyisin mahdollistaa tilauksen jatkamisen 31.12.2035 asti, mikäli asiakas täyttää lisäkelpoisuus- ja jatkoehdot.

Asiakkaan on siirrettävä kyseiset järjestelmät SAP HANA -tietokantaa käyttävään SAP ERP, private edition -ympäristöön ennen vuoden 2030 loppua, täytettävä vähintään 2 teratavun järjestelmäkokovaatimus ja hankittava soveltuva max success plan -palvelupaketti. Ratkaisuun liittyy lisätilauskustannuksia, jotka on otettava huomioon siirtymävaihtoehtoja vertailtaessa.

Näillä määräajoilla on merkitystä investointisuunnittelussa. Nykyisen järjestelmäympäristön säilyttäminen voi lykätä toteutuskustannuksia, mutta yrityksen on silti huomioitava jatkuva tuki, räätälöidyn koodin ylläpito, integraatiomuutokset ja mahdolliset siirtymäajan pidentämiseen liittyvät lisäkustannukset.

Liiketoimintaperusteluissa näitä menoja tulee verrata modernisoinnin kustannuksiin ja odotettuihin hyötyihin. Kuten artikkelissamme SAP S/4HANA-migraatiosta liiketoimintapäätöksenä todetaan, ylläpidon määräajat ovat vain yksi tekijä modernisoinnin ajankohtaa ja toteutustapaa valittaessa. Organisaatioiden kannattaa erottaa määräaikojen edellyttämät muutokset sellaisista parannuksista, jotka voidaan toteuttaa myöhemmin vaarantamatta tuotannon jatkuvuutta.

Miten pilvipohjainen ERP muuttaa teollisuuden toimintaa?

Pilvipohjainen ERP muuttaa tapaa, jolla teollisuusyritykset ylläpitävät, kehittävät ja koordinoivat keskeisiä liiketoimintaprosessejaan. SAP-ratkaisuja arvioivilla valmistajilla keskustelu koskee yleensä SAP Cloud ERP -ratkaisua, joka perustuu SAP S/4HANA Cloud Public Editioniin, sekä SAP Cloud ERP Private -ratkaisua, joka perustuu SAP S/4HANA Cloud Private Editioniin.

Molemmat tukevat ERP-modernisointia, mutta niiden toiminnallinen kattavuus, laajennettavuus, käyttö- ja ylläpitomallit sekä päivityksiin liittyvät näkökohdat eroavat toisistaan.

Erot ovat erityisen merkittäviä teollisuusympäristöissä, joissa tuotannon vaatimukset voivat ulottua huomattavasti tavanomaista hankintaa, varastonhallintaa ja taloushallintoa pidemmälle.

Standardointi voi vähentää toiminnan monimutkaisuutta

Kun teollisuuskonserni on tunnistanut toimipisteidensä väliset epäyhtenäisyydet, ERP-uudistuksen yhteydessä voidaan sopia yhteisistä toimintatavoista ja prosessikäytännöistä.

Tehtaat voivat esimerkiksi sopia yhteisistä materiaaliluokittelun standardeista, hankinnan valvontakäytännöistä ja talousraportoinnin rakenteista, mutta säilyttää erilaiset tuotannonsuunnittelumenetelmät silloin, kun valmistusprosessien vaatimukset sitä edellyttävät.

Tämä erottelu on tärkeää suomalaisille teollisuuskonserneille, joiden toiminta yhdistää erikoistunutta suunnittelua, komponenttivalmistusta ja loppukokoonpanoa. Yhteinen hankinta- tai taloushallintoprosessi voi toimia koko organisaatiossa, vaikka tuotannon toteutuksessa tarvittaisiin erilaisia konfiguraatioita.

Standardointia koskevat päätökset tulee siksi tehdä prosessikohtaisesti. Liiketoimintaprosessien omistajien on määritettävä, mitkä toiminnot voivat noudattaa yhteisiä SAP-prosesseja, mitkä edellyttävät konfigurointia ja missä tarvitaan lisätoiminnallisuuksia.

Tuotannon, hankinnan ja taloushallinnon yhdistäminen

SAP S/4HANA muodostaa perustan keskeisten liiketoimintatapahtumien ja -prosessien hallinnalle. Se yhdistää muun muassa taloushallinnon, hankinnan, myynnin, varastonhallinnan ja tuotannonsuunnittelun.

Kun prosessit ja integraatiot suunnitellaan johdonmukaisesti, tiimit voivat hyödyntää ajantasaisempaa tietoa ostotilauksiin liittyvistä sitoumuksista, materiaalien saatavuudesta, tuotantotilauksista ja taloudellisista vaikutuksista.

Ajatellaan suomalaista koneenrakennusyritystä, jolla on pula kriittisestä tuontikomponentista. Hankinta voi arvioida käytettävissä olevia toimittajia, tuotannonsuunnittelijat selvittävät, mihin tuotantotilauksiin puute vaikuttaa, ja taloushallinto arvioi vaikutuksia varastotasoihin ja kassavirtaan.

Nämä toiminnot edellyttävät edelleen liiketoiminnallisia päätöksiä ja asianmukaista koordinointia. Moderni ERP-ympäristö voi kuitenkin parantaa päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon saatavuutta ja yhdenmukaisuutta.

Käyttöönottomalli vaikuttaa tulevaan joustavuuteen

Tavoitearkkitehtuurin tulee vastata yrityksen liiketoimintavaatimuksia ja valitun SAP-tuotteen tukemaa toiminnallisuutta.

SAP-pilvipohjaisia ERP-ratkaisuja ja käyttöönottomenetelmiä käsittelevä dokumentaatio selittää, miten tuotteen valinta liittyy eri toteutusvaihtoehtoihin.

Valmistajien tulee varmistaa yksittäisten toiminnallisuuksien saatavuus valitussa versiossa ja julkaisussa. Edistyneet valmistustoiminnot, toimialakohtaiset erityisprosessit, nykyiset laajennukset ja integraatiovaatimukset voivat vaikuttaa päätökseen. Yksityistä pilveä harkitsevat yritykset voivat perehtyä näihin tekijöihin tarkemmin SAP Cloud ERP Private -oppaassamme.

Olemassa oleville SAP ERP -asiakkaille, jotka harkitsevat siirtymistä hallinnoituun pilviympäristöön, RISE with SAP tarjoaa myös transformaatiokehyksen ja siihen liittyviä palveluja. Sen roolia hankkeessa tulee arvioida suhteessa ERP-kohderatkaisuun, sopimuksen laajuuteen sekä SAP:n, toteutuskumppanin ja asiakkaan väliseen vastuunjakoon.

Myös toimintamalli muuttuu. Pilvipohjaisessa ERP-ympäristössä IT- ja liiketoimintatiimit tarvitsevat vakiintuneet menettelyt tulevien ohjelmistoversioiden arviointiin, niiden laajennuksiin ja integraatioihin kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen sekä tuettujen toiminnallisuuksien käyttöönottoon.

Vastuut vaihtelevat käyttöönottomallin mukaan, mutta sovellusten hallintamallia tarvitaan myös silloin, kun SAP vastaa teknisestä infrastruktuurista.

Suomalaisten yritysten, joilla on monimutkaisia tuotantoprosesseja, tulee huomioida sovellusten hallintaan liittyvät vastuut arkkitehtuuripäätöksissään. Organisaation on ymmärrettävä, kuka hallitsee sovellusmuutoksia, miten tuotannon kannalta kriittiset integraatiot testataan ja mitä osaamista yrityksen on säilytettävä omassa organisaatiossaan.

Kaikki ERP-uudistukset eivät etene samalla tavalla

Ennen migraatiotavan valintaa teollisuusyritysten on määritettävä, mitä investoinnilla halutaan saavuttaa. Infrastruktuuri- ja ylläpitokustannuksia vähentävällä valmistajalla voi olla erilaiset tavoitteet kuin konsernilla, joka aikoo integroida ostamiaan yrityksiä tai uudistaa tuotannonsuunnittelua useissa maissa.

Arvioinnissa tulee huomioida toteutuskustannukset, toiminnan häiriöriskit, nykyisten konfiguraatioiden arvo ja liiketoimintaprosessien muuttamisesta saatavat mahdolliset hyödyt.

Kohteena oleva SAP-ratkaisu ja migraatiotapa on arvioitava yhdessä. SAP-siirtymäpolkuja koskevien ohjeiden mukaan järjestelmäkonversio on mahdollinen soveltuvissa SAP ERP -ympäristöissä, kun kohdejärjestelmänä on SAP S/4HANA tai SAP Cloud ERP Private. SAP Cloud ERP (public edition) edellyttää uutta käyttöönottoa.

SAP kuitenkin täsmensi lokakuussa 2026, että niiden SAP Business Suite 7 -ympäristöjen järjestelmäkonversiot, jotka käyttävät muutoksen piiriin kuuluvia kolmannen osapuolen tietokantoja, on saatettava päätökseen ennen vuoden 2030 loppua. Tämän määräajan jälkeen kyseisille järjestelmille on käytettävissä vain uuden käyttöönoton vaihtoehtoja.

Myös valikoivan tiedonsiirron toteutusmahdollisuudet riippuvat kohdeympäristöstä, tuetuista työkaluista ja hankkeen laajuudesta.

Yleensä tarkastellaan kolmea päävaihtoehtoa: Greenfield, Brownfield ja valikoiva tiedonsiirto (selective data transition).

Greenfield: Kun nykyinen toimintamalli vaatii merkittäviä muutoksia

Greenfield-toteutuksessa rakennetaan uusi ERP-ympäristö, jolloin yritys voi suunnitella prosessinsa uudelleen ja ottaa käyttöön tavoitetilan mukaisen tietorakenteen.

Lähestymistapa voi sopia esimerkiksi yritysostojen jälkeiseen tilanteeseen, jossa liiketoimintayksiköiden väliset merkittävät erot tekevät järjestelmäkonversiosta vähemmän houkuttelevan. Greenfield antaa valmistajille myös mahdollisuuden luopua vanhentuneista konfiguraatioista ja ottaa käyttöön nykyistä liiketoimintaa paremmin tukevia prosesseja.

Työmäärä voi kuitenkin olla huomattava. Liiketoimintatiimien on sovittava tulevista prosesseista, määritettävä siirrettävien tietojen vastaavuudet, toteutettava tiedonsiirto, validoitava integraatiot ja valmisteltava henkilöstö päivittäisten työtehtävien muutoksiin.

Brownfield: Kun toimivat prosessit halutaan säilyttää

Brownfield-lähestymistavassa olemassa olevan konversion edellytykset täyttävälle SAP ERP -järjestelmälle tehdään järjestelmäkonversio SAP S/4HANA -ympäristöön. Suuri osa nykyisistä konfiguraatioista, organisaatiorakenteista ja liiketoimintatiedoista säilytetään teknisten ja toiminnallisten konversiovaatimusten sallimissa rajoissa.

Ympäristöissä, jotka käyttävät muutoksen piiriin kuuluvia kolmannen osapuolen tietokantoja, konversion aikataulussa on huomioitava myös SAP:n joulukuun 2030 määräaika.

Brownfield voi sopia vakiintuneelle valmistajalle, jonka prosessit toimivat pääosin hyvin ja jonka ensisijaisena tavoitteena on uudistaa ERP-järjestelmän tekninen perusta halliten liiketoiminnan häiriöriskejä.

Esimerkiksi erikoislaitteita valmistava yritys voi olla riippuvainen vuosien aikana kehitetystä tuotanto- ja huoltoprosessien kokonaisuudesta. Prosessien rakentaminen kokonaan uudelleen voisi aiheuttaa huomattavia riskejä ilman vastaavaa liiketoimintahyötyä.

Järjestelmäkonversio edellyttää silti perusteellista teknistä valmistelua. Yksinkertaistamiskohteet (simplification items), räätälöity koodi, lisäosat, tietojen yhdenmukaisuus, rajapinnat ja liiketoimintaprosessien yhteensopivuus on arvioitava ja tarvittaessa korjattava.

Nykyisten prosessien säilyttäminen tarkoittaa myös sitä, että osa historiallisesta monimutkaisuudesta voi jäädä järjestelmään. Yritysten tulee määrittää, mitkä parannukset kannattaa toteuttaa konversion yhteydessä ja mitkä siirtää myöhempään modernisointivaiheeseen.

Selective data transition: Kun järjestelmäympäristöä on uudistettava kohdennetusti

Valikoiva tiedonsiirto yhdistää nykyisten ratkaisujen hyödyntämistä ja uudelleensuunnittelua. Se voi olla tarkoituksenmukainen, kun valmistaja haluaa yhdistää järjestelmiä, uudistaa osia liiketoimintarakenteestaan tai siirtää valittuja tietoja ja prosesseja uuteen SAP S/4HANA -ympäristöön.

Valmistaja voi esimerkiksi joutua siirtämään useista järjestelmistä avoimia tuotantotilauksia, olennaisia perustietoja ja valittuja historiallisia tapahtumia samalla, kun muita tietoja säilytetään käytettävissä olevissa vanhoissa tietovarannoissa.

Hankkeessa on määritettävä, mitkä tiedot siirretään uuteen ympäristöön, miten historiatietojen saatavuus varmistetaan ja miten saldot sekä avoimet tapahtumat täsmäytetään. Päätökset vaikuttavat raportoinnin jatkuvuuteen, integraatiosuunnitteluun ja kohdejärjestelmän validointiin tarvittavaan työmäärään.

Lähestymistapaa tulee arvioida suhteessa liiketoiminnan laajuuteen, käytettävissä oleviin työkaluihin, toteutuksen monimutkaisuuteen ja organisaation kykyyn validoida siirretyt tiedot.

Migraatiotavan valinta

Nämä tilanteet tarjoavat lähtökohdan arvioinnille. Lopullisessa päätöksessä on kuitenkin huomioitava kohdetuote, lähdejärjestelmä, tekniset edellytykset ja tuetut siirtymätyökalut.

Jos valmistajalla on useita tuotantolaitoksia, ERP-järjestelmän vaiheittainen käyttöönotto voi edellyttää vanhan ja uuden ERP-ympäristön rinnakkaista käyttöä. Seuraava esimerkki havainnollistaa, mitä tarkistuksia ja täsmäytyksiä tuotantolaitosten välisten materiaalisiirtojen hallinta edellyttää siirtymävaiheessa.

Onnistuneimmat ERP-hankkeet alkavat jo ennen migraatiota

Monet ERP-modernisoinnin merkittävimmistä päätöksistä tehdään ennen varsinaisen toteutuksen alkamista.

Tekninen hanke voi olla huolellisesti suunniteltu ja silti kohdata huomattavia ongelmia, jos liiketoimintaprosesseja, perustietoja tai integraatioihin liittyviä vastuita ei ole ymmärretty riittävän hyvin.

Varhainen valmistautuminen antaa teollisuusyrityksille mahdollisuuden ratkaista erimielisyyksiä ja riippuvuuksia ennen kuin niistä muodostuu kalliita toteutusongelmia.

Määritä, mitkä prosessit tulee yhdenmukaistaa

Valmistajien kannattaa vertailla, miten keskeiset prosessit toimivat eri tehtaissa, tytäryhtiöissä ja liiketoimintayksiköissä. Esimerkiksi kahdessa tehtaassa saatetaan noudattaa erilaisia käytäntöjä tuotantotilausten toteuman kirjaamisessa, materiaalivarausten tekemisessä ja laaduntarkastuksissa.

Osa eroista voi johtua valmistusmenetelmistä. Toiset taas saattavat perustua vuosia sitten tehtyihin paikallisiin päätöksiin.

Liiketoimintaprosessien omistajien on tunnistettava, mitkä käytännöt tulee yhdenmukaistaa ja mitkä on säilytettävä erillisinä. Lisäksi heidän on määritettävä, miten muutokset hyväksytään ja miten niitä hallitaan koko organisaatiossa.

Tämä työ muodostaa perustan tavoitellulle toimintamallille ja vähentää niiden prosessipäätösten määrää, jotka muutoin jouduttaisiin ratkaisemaan järjestelmän konfiguroinnin aikana.

Sovella Clean Core -periaatteita mahdollisimman varhain

SAP:n Clean Core -lähestymistapa kattaa viisi osa-aluetta: liiketoimintaprosessit, laajennettavuus, tiedot, integraatiot ja operointi. Valmistavassa teollisuudessa tämä tarkoittaa sen arviointia, miten nykyiset konfiguraatiot, asiakaskohtaiset ohjelmistomuutokset ja -laajennukset sekä järjestelmien väliset riippuvuudet vaikuttavat tuleviin päivityksiin ja operatiivisiin muutoksiin.

Räätälöity koodi vaatii erityistä huomiota, sillä joitakin tuotantokohtaisia laajennuksia voi olla vaikea korvata. Jokainen merkittävä kehitysratkaisu tulee arvioida liiketoiminnallisen tarpeellisuuden, yhteensopivuuden ja tuettujen vaihtoehtojen näkökulmasta.

Jos erikoistunut toiminnallisuus on edelleen tarpeen, tiimit voivat arvioida järjestelmän sisäisiä (on-stack) tai erillisiä (side-by-side) laajennuksia, mukaan lukien soveltuvat SAP Business Technology Platform -palvelut.

Clean Core edellyttää myös jatkuvaa hallintaa. Yritysten on määritettävä vastuut laajennusten arvioinnista, tiedon laadun hallinnasta, integraatioiden ylläpidosta ja tulevien SAP-versioiden tuomien muutosten analysoinnista.

Käsittele perustietoja osana operatiivista vastuuta

Perustietojen virheet voivat vaikuttaa valmistustoimintaan jo kauan ennen ERP-migraation alkamista. Seuraukset riippuvat tuotantomallista.

Kappaletavaravalmistuksessa virheellinen osaluettelo tai työvaiheistus voi häiritä komponenttitarpeiden suunnittelua ja tuotannon aikataulutusta. Prosessiteollisuudessa epäyhtenäiset eräominaisuudet tai mittayksiköt voivat vaikuttaa tuotantokirjauksiin, määrälaskelmiin ja jäljitettävyyteen.

Tietojen siirtäminen ilman korjauksia vie samat ongelmat uuteen ERP-ympäristöön. Tiedon valmisteluun tulee siksi sisällyttää selkeästi määritetty omistajuus ja käytännön validointi yhdessä liiketoimintakäyttäjien kanssa.

Perustietojen yhdenmukaistaminen auttaa luomaan yhteiset määritelmät eri tehtaille ja liiketoimintayksiköille. Suunnittelu, hankinta, tuotantotoiminnot ja taloushallinto vastaavat kuitenkin edelleen käyttämiensä tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.

Valmistajien on myös päätettävä, mitkä historiatiedot siirretään, arkistoidaan tai pidetään saatavilla muilla järjestelyillä. Vaatimukset vaihtelevat migraatiotavan mukaan.

Suunnittele integraatiot todellisten tuotantoriippuvuuksien pohjalta

ERP toimii harvoin yksin teollisuusyrityksen järjestelmäympäristössä. Tuotannonohjausjärjestelmät (MES), tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmät (PLM), varastonhallintasovellukset, teollisuusautomaatiojärjestelmät ja ulkoiset logistiikkapalvelut voivat kaikki vaihtaa tietoja ERP-ympäristön kanssa.

Esimerkiksi PLM-järjestelmässä hyväksytyt suunnittelumuutokset voivat vaikuttaa ERP-järjestelmän materiaaleihin ja tuotantorakenteisiin. MES-järjestelmästä tulevat tuotannon toteumatiedot voivat puolestaan vaikuttaa varastosaldoihin ja tuotantokustannuksiin.

Arviointivaiheessa yritysten tulee selvittää, mikä järjestelmä omistaa kunkin tietokokonaisuuden, miten tieto liikkuu järjestelmien välillä ja mitä tapahtuu rajapinnan häiriötilanteessa.

Tavoitellun integraatioarkkitehtuurin on tuettava nykyistä toimintaa ja mahdollistettava uusien järjestelmien käyttöönotto ilman tarpeettoman monimutkaisia suoria järjestelmäintegraatioita.

Varmista, että henkilöstö pystyy osallistumaan päätöksentekoon ja tulosten validointiin

ERP-uudistukset edellyttävät liiketoimintaa tuntevan henkilöstön pitkäjänteistä osallistumista. Tehdaspäälliköiden, tuotannonsuunnittelijoiden, hankinta-asiantuntijoiden, taloushallinnon tiimien ja IT-arkkitehtien on osallistuttava hankkeen eri vaiheisiin.

Liiketoimintaprosessien omistajien tulee olla käytettävissä suunnittelukysymysten ratkaisemiseen, siirrettyjen tietojen validointiin ja testaukseen.

Tämä voi olla haastavaa valmistajille, joiden avainasiantuntijat vastaavat jo valmiiksi vaativista operatiivisista tehtävistä. Yritysten on huomioitava kyseinen työkuorma projektisuunnitelmissaan. Muussa tapauksessa ratkaisemattomat päätökset voivat viivästyttää toteutusta, ja puutteellinen testaus voi päästää virheitä tuotantokäyttöön.

Hyväksymistestauksessa on seurattava tyypillisiä tuotantotapahtumia ja varmistettava, että ne johtavat odotettuihin liiketoiminnallisiin lopputuloksiin. Pelkästään teknisesti toimivat rajapinnat eivät osoita, että tuotannon, varastonhallinnan, hankinnan ja taloushallinnon prosessit ovat valmiita.

Ennen toteutuksen aloittamista johdon tulee varmistaa, että tavoiteprosesseille on nimetty vastuulliset omistajat, kriittiset integraatioriippuvuudet on tunnistettu, merkittävien tietoongelmien korjaamiseen on suunnitelmat ja liiketoiminta-asiantuntijat ovat käytettävissä keskeisiin päätöksiin.

Tämän jälkeen yksityiskohtainen integraatiosuunnittelu, korjaustoimenpiteet ja testaus voivat edetä hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle vaiheelle tulee määrittää selkeät hyväksymiskriteerit.

Miten LeverX auttaa teollisuusyrityksiä modernisoimaan SAP-ympäristöjään?

Teollisuuden ERP-modernisointi edellyttää SAP-arkkitehtuurin osaamista ja valmistavan teollisuuden käytännön vaatimusten ymmärtämistä. Tuotannon jatkuvuus, suunnittelujärjestelmien riippuvuudet, varastotietojen oikeellisuus ja taloustietojen täsmäyttäminen on huomioitava koko hankkeen ajan.

LeverX tukee teollisuusorganisaatioita uudistuksen eri vaiheissa. Autamme määrittämään tavoitearkkitehtuurin, ottamaan käyttöön SAP-ratkaisuja ja kehittämään liiketoiminta- ja tuotantojärjestelmien välisiä prosesseja.

Nykyisen ERP-ympäristön arviointi ja etenemissuunnitelman laatiminen

LeverX auttaa teollisuusyrityksiä muuttamaan arvioinnin tulokset toteutuskelpoiseksi uudistuksen etenemissuunnitelmaksi. Suunnitelmassa määritetään tavoitearkkitehtuuri, toteutuksen painopisteet, työvirtojen väliset riippuvuudet ja käyttöönottotoimenpiteiden järjestys.

Useita tehtaita käsittävissä organisaatioissa suunnitelma auttaa myös tunnistamaan, mitkä muutokset voidaan toteuttaa yhdessä ja mitkä edellyttävät erillisiä käyttöönottovaiheita.

SAP-ratkaisujen käyttöönotto ja integrointi

LeverX tukee SAP-käyttöönottoja ja migraatioita, mukaan lukien konfigurointi, tiedonsiirto, integraatiot, testaus ja tuotantokäyttöönoton valmistelu.

Tuotantojärjestelmien integrointi on vakiintunut osa tätä työtä. Autoteollisuuden valmistajalle toteutetussa SAP S/4HANA-käyttöönotossa LeverX integroi asiakkaan nykyisen GM GEPICS MES -järjestelmän SAP S/4HANA -ympäristöön. Integraation tarkoituksena oli tukea tiedonvaihtoa tuotannon toteutuksen ja liiketoiminnan suunnittelun välillä.

Hankkeeseen sisältyivät myös SAP Extended Warehouse Management (SAP EWM) sekä aiemmin manuaalisten prosessien automatisointi. Julkaistun asiakastarinan mukaan asiakkaan varastopäivien määrä väheni 3 % ja tuotannon läpimenoaika lyheni 4 % käyttöönoton jälkeen.

Tulokset koskevat kyseisen asiakkaan SAP S/4HANA-käyttöönottoa. Muiden valmistajien tulee määrittää odotettavat parannukset omien tuotantoprosessiensa, järjestelmäympäristönsä ja lähtötason suorituskykymittareidensa perusteella.

Tuotantoprosessien kehittäminen käyttöönoton jälkeen

Tuotantokäyttöönoton jälkeen LeverX auttaa organisaatioita hyödyntämään uudistuksen aikana tunnistettuja kehitysmahdollisuuksia. Ne voivat liittyä tuotannonsuunnitteluun, materiaalien hallintaan, varastotietojen oikeellisuuteen, raportointiin tai valmistustoiminnan integraatioihin.

Kehitystoimenpiteiden priorisoinnin tulee perustua operatiiviseen näyttöön, kuten toistuviin suunnittelupoikkeamiin, manuaalisen täsmäytystyön määrään tai järjestelmien välisen tiedonvaihdon viiveisiin.

SAP-toiminnallisuuksien laajentaminen tuotantokäyttöönoton jälkeen

LeverX tukee SAP-ympäristöjen jatkokehittämistä integraatioiden, analytiikan, tiedonhallinnan ja automaation avulla.

Teollisuusyrityksissä tämä voi tarkoittaa uusien tuotantosovellusten liittämistä ympäristöön, analytiikkatoimintojen laajentamista tai edelleen manuaalista työtä vaativien prosessien automatisointia.

Toteutuksen laajuus määritetään liiketoiminnan painopisteiden ja nykyisen järjestelmäympäristön teknisen tilan perusteella.

Mitä pilvipohjaisen ERP-käyttöönoton jälkeen?

Valmis ERP-käyttöönotto tarjoaa teollisuusyrityksille mahdollisuuden ratkaista ongelmia, joiden käsittely on aiemmin vaatinut huomattavasti manuaalista työtä tai hajanaisia ratkaisuja.

Seuraava kehitysvaihe voi sisältää edistynyttä analytiikkaa, tekoälyavusteista päätöksenteon tukea, ennakoivia sovelluksia tai liiketoiminta- ja tuotantojärjestelmien tiiviimpää integrointia.

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää laadukasta liiketoimintakontekstia

SAP Business AI ja siihen liittyvät teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia tukea valittuja yritystoimintoja, kuten poikkeamien analysointia, hankintatoiminnan tukemista ja työnkulkujen automatisointia.

Koneenrakennusyrityksessä yksi mahdollinen käyttötapaus on auttaa tuotannonsuunnittelijoita ymmärtämään viivästyneen komponentin vaikutuksia.

Hyödyllisen analyysin tulisi huomioida vahvistetut hankintatiedot, käytettävissä oleva varasto, tuotantotilaukset, joihin viivästys vaikuttaa, sallitut vaihtoehtoiset materiaalit ja nykyiset asiakastoimitussitoumukset.

Näiden tietojen väliset suhteet perustuvat liiketoimintasääntöihin ja tietomääritelmiin, joita ei aina voida päätellä yksittäisistä tietueista.

Tekoälyn käyttöönottoa harkitsevien valmistajien kannattaa siksi tunnistaa kunkin käyttötapauksen edellyttämät tiedot ja päätökset. Tämän jälkeen soveltuvat SAP-toiminnallisuudet, integraatiotarpeet ja hallintamallit tulee arvioida suhteessa määriteltyihin vaatimuksiin.

SAP Business Data Cloud laajentaa analytiikan ERP:n ulkopuolelle

Valmistavan teollisuuden päätöksenteko perustuu usein myös ERP-järjestelmän ulkopuolella olevaan tietoon. Sitä kertyy esimerkiksi laitteista, suunnittelujärjestelmistä, tuotannonvalvontasovelluksista ja ulkoisista toimitusketjulähteistä.

SAP Business Data Cloud tarjoaa toiminnallisuuksia SAP-järjestelmistä ja kolmansien osapuolten järjestelmistä peräisin olevien tietojen integrointiin ja hallintaan siten, että olennainen liiketoimintakonteksti säilyy. Sen tietotuotteet (data products) ja niihin liittyvät palvelut voivat tukea analytiikkaa eri liiketoiminta-alueilla saatavilla olevien integraatioiden ja lisensoitujen toiminnallisuuksien puitteissa.

Esimerkiksi suomalainen valmistaja voisi yhdistää tuotantokustannustiedot energiankulutukseen ja laitteiden suorituskykytietoihin edellyttäen, että tarvittavat tietolähteet on yhdistetty ja tietomallit on määritetty.

Näin analyytikot voisivat vertailla tuotantolinjoja, selvittää erilaisten käyttöolosuhteiden kustannusvaikutuksia ja tunnistaa jatkoselvitystä vaativia kohteita.

Ennakoiva valmistustoiminta tarvitsee integroidun toimintamallin

Ennakoivan analytiikan sovellukset voivat auttaa valmistajia tunnistamaan mahdollisia laitevikoja, ennakoimaan materiaalitarpeita ja havaitsemaan muutoksia tuotannon suorituskyvyssä. Tarvittava tieto ja analyysimenetelmät riippuvat käyttötapauksesta.

ERP voi tarjota olennaisia liiketoimintatapahtumia, kuten kunnossapitotilauksia, materiaalien kulutustietoja ja hankintakirjauksia. Ennakoivat sovellukset voivat tarvita lisäksi laitteiden anturidataa, historiallisia vikatietoja ja erikoistuneissa järjestelmissä kehitettyjä analyysimalleja.

Ennakoivan analyysin tuloksille on myös määritettävä operatiivinen toimintatapa. Jos malli tunnistaa mahdollisen laitevian, yrityksen on sovittava, kuka arvioi varoituksen, milloin huolto tulee ajoittaa ja miten päätös vaikuttaa tuotannonsuunnitteluun.

Nämä vastuut tulee sopia ennen sovelluksen ottamista osaksi päivittäistä toimintaa.

Vastuullisuustiedoista tulee osa operatiivista suunnittelua

Vastuullisuuteen liittyvät hankkeet lisäävät tarvetta yhdistää liiketoiminta- ja operatiivisia tietoja.

Suomalaisille metsäteollisuuden valmistajille olennaisia tietoja voivat olla raaka-aineiden alkuperä, tuotantosaannot, energiankulutus, kuljetukset ja tuotekohtaiset ympäristötiedot. Metalli- ja kemianteollisuuden valmistajat voivat tarvita erilaisia laskentamenetelmiä ja tietolähteitä omien teollisten prosessiensa mukaisesti.

Nämä vaatimukset voivat vaikuttaa sekä raportointiin että operatiivisiin päätöksiin. Esimerkiksi tuotannon aikataulutuksen, materiaalihankinnan tai energiankulutuksen muutokset voivat vaikuttaa kustannuksiin ja ympäristösuorituskykyyn.

Sovellettavat raportointivelvoitteet ja laskentamenetelmät edellyttävät erillistä arviointia. ERP-modernisointi voi parantaa taustalla olevien tietojen yhdenmukaisuutta ja saatavuutta, mutta se ei automaattisesti takaa vaatimustenmukaisuutta.

ERP-investointien suunnittelu migraation jälkeiselle ajalle

Suomalainen teollisuuskonserni voi modernisoida ensin taloushallinnon ja hankinnan, ottaa käyttöön yhteisen raportoinnin kaikissa tuotantolaitoksissaan ja laajentaa ympäristöä myöhemmin erikoistuneempiin valmistussovelluksiin.

Koneenrakennusyritys voi priorisoida suunnittelun, tuotannon ja huoltotoimintojen välisiä integraatioita. Energiaintensiivinen valmistaja voi puolestaan keskittyä operatiivisen ja taloudellisen tiedon parempaan yhteensovittamiseen.

Etenemissuunnitelma riippuu kunkin yrityksen tärkeimmistä tavoitteista. Uudet tuotantolaitokset, muuttuvat valmistusvaatimukset, yritysostot ja tulevat teknologiainvestoinnit voivat kaikki muuttaa painopisteitä.

Merkittävimmät ERP-päätökset voivat liittyä vaatimuksiin, joita ei vielä tunneta. Valmistajat eivät voi ennustaa kaikkia seuraavan vuosikymmenen yritysostoja, sääntelymuutoksia tai teknologiainvestointeja.

Ne voivat kuitenkin määrittää selkeät arkkitehtuuriperiaatteet, varmistaa kriittisten liiketoimintatietojen selkeän omistajuuden ja hallita tulevia muutoksia ilman että ERP-ympäristöä joudutaan rakentamaan toistuvasti uudelleen.

Usein kysytyt kysymykset